Iso-Melkutin

Paikallisen polkujuoksuryhmän facebook-sivustolta (TTC) olen lukenut monen monta kertaa juttuja Melkuttimesta ja nähnyt juoksijoiden kuvia alueelta. Vasta syyskuussa Poronpolkaisussa ystäväni Petra vinkkasi, että Melkutin on tuolla ja on kiva paikka. Tänne siis oli tultava tutustumaan uudemman kerran.

Melkuttimen reitit ovat osa yli 200 kilometrin pituista Hämeen Ilvesreittiä. Hämeen härkätien pyöräilyreitti sivuaa myös Melkuttimen aluetta.

Reitin pituus järven ympäri on 5.3 km, mutta pysäköintialueelta matkaksi tulee 7.1 km. Nousua ja laskua oman mittarin mukaan 55-60 m koko reitillä.

Iso-Melkuttimen järven pinta-ala on 62 hehtaaria. Se on 1,7 kilometriä pitkä ja 850 metriä leveä. Järvi on syntynyt kangasmaastossa olevaan suppaan, jota on lisäksi kapea harjujakso on muotoilut. Siitä ei ole tiedossa syvyyskarttoja, mutta paikalla vierailevat sukellusryhmät ovat nähneet harjun jatkuvan myös veden alla. Yhtenäisestä harjusta on vedenpinnan yläpuolella näkyvissä kolme pitkää niemeä (lainaus Wikipediasta).

Olin puhunut paikasta jo miehelleni ja hän oli kovasti lähdössä matkaan jo lauantaina, mutta pihatyöt piti hoitaa ensin alta pois. Sunnuntaina siis matkaan. Lopen nettisivuilta yritin etsiä tietoa, mutta sieltä en sellaista löytänyt. Ehkäpä paikka löytyy, kun suurinpiirtein on tiedossa, minne pitää päästä. Ajoimme autolla ensin Räyskälään ja siitä käännyimme Tauluntielle. Parkkipaikka löytyikin muutaman ajokilometrin jälkeen. Olimme ajoissa liikkeellä, joten parkkipaikalla oli mukavasti tilaa.

Parkkipaikalta kulkee polku varsinaiselle Iso-Melkuttimen reitille. Tämä polku on merkitty keltaisin merkein ja polulta ei voi eksyä.

Kun varsinainen reitti alkaa, on rannan tuntumassa laavut, puucee sekä puuvarasto. Samanlainen yöpymispaikka löytyy alueen itä- ja länsiosista. Näiden lisäksi alueelta löytyy myös tulentekopaikka. Tästä eteenpäin reitti on merkitty sinisin merkein.

Iso-Melkutin on erittäin kirkasvetinen järvi, kuten yllä olevasta kuvastakin voit todeta. Riihimäen Sulkeltajilla on alueella oma paikka ja käyvät täällä sulkeltamassa. Enpä ihmettele.

Alueen maasto on helposti kuljettavaa kangasmaastoa. Reitin alkuosa on leveää polkua, mutta muutaman kilometrin jälkeen polku on hieman vaikeakulkuisempaa. Reitin varrelta löytyy myös suomaisemaa ja tietysti paljon rantamaisemaa :). Pyöräilijän näkökulmasta maasto on helposti ajettavaa, joten oikein oiva myös aloitteleville maastopyöräilijöille!

Tänne on siis tultava uudemman kerran maastopyörän kanssa ja kesällä ehdottomasti ajan kanssa pyöräilemään, kävelemään ja uimaan.